tiistai 6. joulukuuta 2016

Joulukalenteri luukku 6












Ihanaa itsenäisyyspäivää kaikille! Tästä luukusta paljastuu kuitenkin itselleni ei niin mieluisa aihe. Valitettavasti tähän postaukseen minulla ei ole kuvia ollenkaan, mutta haluan tätä silti vähän teille avata. Tästä luukusta siis paljastuu: Huima ongelmakoira

Kaikki koirathan ovat omalla tavallaan ongelmakoiria, toisilla ongelmat vain ovat niin pieniä, ettei niihin tarvitse puuttua. Olettekin varmasti huomanneet, miten olen maininnut joissain postauksissa että "Huima ei edes rähissyt" tai muuta vastaavaa. Huima oli siis aikamoinen rähisijä ja isottelija vielä puolisen vuotta sitten. Muunmuassa meidän ensimmäinen mätsäri oli yhtä painajaista, kun se oli sisähallissa, ja se oli Huimalle ihan uusi juttu. Muuten se kyllä osaa olla tosi nätisti paikoissa joissa on paljon koiria, mutta lenkillä jos joku tuli vastaan, se oli täysi katastrofi. Huima rupesi saman tien räksyttämään, varsinkin, jos toinenkin koira haukkui.

Sitten Huiman toiseen ongelmaan. Huima on jostain syystä ottanut lapset jotenkin pelottavina tyyppeinä, en tiedä mikä siinäkin jutussa on taustalla, mutta se ei ole kyllä yhtään kivaa. Huima nimittäin ärähtää lapsille heti, jos ne yrittävät yhtään "lähennellä," eli rapsuttaa tai edes antaa Huiman haistella. Se alkoi ihan siitä, että sillä oli yksi tietty lapsi, joka oli ennen saanut rapsutella sitä ihan normaalisti. Sitten yhtäkkiä Huima alkoi ärähdellä hänelle, eli Hima murahti, ja uhkasi puraista. Ei se koskaan ketään oikeasti purrut, mutta voitte kuvitella miltä pienestä lapsesta tuntuu kun yhtäkkiä ilman mitään varoitusta koira ärähtää hänelle, vaikka on vain tarjonnut kättään haisteltavaksi. Pikkuhiljaa tämä sitten meni siihen, että kukaan lapsi, tai välillä aikuisetkaan eivät saaneet mennä lähellekkään koiraa.

Meillä kävi alkusyksystä ongelmakoirakouluttaja nimeltään Henna Välipakka. Hän pyysi meitä ensin kertomaan kaikki Huiman ongelmat pennustä tähän hetkeen. Sen jälkeen hän teki pikaisen "analyysin" Huimasta, sitten hän selvitti ongelman, ja siihen ratkaisun, jonka jälkeen hän neuvoi meille miten saisimme hihnassa rähjäämisen pois. Tämä keino toimi tosi hyvin. Hänellä oli oma samojedinsä mukana, jonka kanssa saimme kokeilla sitä että ruiskautimme vesipullosta Huiman päälle vettä joka kerta, kun Huima haukkui, tai edes kiinnitti huomiota toiseen koiraan. Tässä jutussa epäilin, että Huima alkaisi pelkäämään muita koiria, jos se yhdistää veden niihin koiriin. Koirathan ovat yksilöitä, mutta näin ei kuitenkaan Huimalla käynyt, ja se oppi tosi hyvin olemaan rähisemättä.

Näiden ärähtelyongelmien kanssa olen paininut vaikka kuinka pitkään, ja olen tullut siihen tulokseen, että Huima ei yksinkertaisesti halua ketään ulkopuolista lasta (   =tai aikuista) lähelleen, sitä täytyy kunnioittaa, mutta huima ei silti saisi ärähdellä, ja meidän täytyy pitää huoli siitä, ettei tällaisia tilanteita sattuisi, koska Huiman mielestä ei näitä tilanteita voi muuten ratkaista kuin ärähtämällä. Toivoisin, että tämä postaus avasi teille vähän tätä meidän "pimeää puolta," täytyy kuitenkin muistaa, että Huima on minulle juuri täydellinen <3

Millaisia ongelmia teidän koirillanne on?

2 kommenttia:

  1. Voihan Huindel Tolvatti Blömqvist. Teidän touhussa on kyllä tapahtunut tosi vahva nousukiito sen ongelmakouluttajan myötä. En ole ihan varma oonko näin suoraan vielä teitä kehunut, mutta ainakin mun silmään ne "tilanteet" ja ne lenkit joilta sä poistut tuskastuneena itku kurkussa on karisseet vähintäänkin puoleen entisestä. Huimasta tulee vielä oiva jokapaikanhöylä. Tai ehkä ei, mutta toivottavasti ainakin pahimmat ärinät loppuvat!:)

    VastaaPoista